FinnSpring 2010

Viikonlopun kaksipäiväiset suunnistuskilpailut käynnistyivät 24. huhtikuuta Lapissa. Ei sentään pohjoisessa, vaan Suomen länsirannikolla sijaitsevassa entisessä pienessä Lapin kunnassa, joka liittyi 1. tammikuuta 2009 Rauman kaupunkiin. No se siitä pienestä informaatiohetkestä.

FinnSpring käynnistyi lauantaina aurinkoisissa ja tuulisissa merkeissä. Suunnistajia oli melkein vauvasta vaariin, eikä puhuttu ihan muutamasta kymmenestä, eikä sadasta suunnistajasta, vaan pyörittiin nelinumeroisissa henkilömäärissä puhumattakaan katsojista ja huoltohenkilökunnasta.

Mutta itse aiheeseen, eli kuviin:

Lisää kuvia tapahtumasta: http://www.jounijalonen.fi

Starat jäällä

Huhtikuun kuudentena päivänä alkoi Kivikylän areenan pihamaalla käymään normaalia enemmän liikehdintää, kun toisen kerran Raumalla järjestettävän Starat jäällä-show:n järjestelyt olivat täydessä vauhdissa. Jäällä harjoitteli nuoria, hieman varttuneempia luistelun harrastajia ja myös kunnon konkareita illan H-hetkeä varten.

Illalla tuntia ennen tapahtuman alkua pihamaalla oli tungosta ja hallissa kaikki shown elementit kunnossa popcornin tuoksusta lähtien. Show oli näyttävä, vaikka valaistukseen olisi voinut vielä hieman enemmän panostaa näin valokuvaajan näkökulmasta katsoen. Taitoluistelijat olivat jäällä kuin kalat vedessä ja luistelu oli erittäin miellyttävää katseltavaa, ei voinut kuin ihailla ja miettiä kuinka paljon työtä, hikeä ja kyyneleitä on harjoittelu vaatinut.

Toivottavasti tämäkään ei jäänyt viimeiseksi kerraksi, vaan saamme nauttia taidokkaasta showsta myös ensi vuonna.

Lisää tapahtumasta ja muista löytyy osoitteesta: http://www.jounijalonen.fi

Pohdintoja valaistuksesta luontokuvauksessa

Alla linkki omaan blogiini jossa pohdiskelin valaistusta omaan luontokuvaukseeni liittyen. Käykää vilkaisemassa ja heittäkää kommentteja jos tekstini herättää ajatuksia. Myös eriävät mielipiteet otetaan ilolla vastaan.

Suo & City

Live view -toiminto

Alla oleva on suora kopio omasta blogistani, laitan tännekin näkyville, jos vaikka herättäisi hieman keskustelua. (Mielellään muutakin kuin "vaihda nikoniin" -kommentteja...)

Kun taannoin vaihdoin kameraa mietin pitkään mitä virkaa tuolla Live View -toiminnolla oikeastaan on. En keksinyt sille oikein mitään käyttöä, olin niin tottunut käyttämään etsintä etten kaivannut pokkareista tuttua takanäyttöä kuvaa ottaessani. Kameran takanäyttö oli mielestäni olemassa vain sitä varten, että pystyin kuvan ottamisen JÄLKEEN vilkaisemaan histogrammin ja muut tarpeelliset tiedot.

Viikolla piilossa kykkiessäni keksin kuitenkin yhden käyttötarkoituksen tuolle toiminnolle. Canonin järjestelmässä kun on yksi pieni ongelma. Jos kuvataan vähemmän valovoimaisella (sillä minulle sopivalla, eli halvemmalla) optiikalla, ei kameran automaattitarkennus toimi telejatkeen kanssa. Etsimen kautta kuvattaessa ainakin minulla käy helposti niin, että käsitarkennus menee helposti pieleen, tarkennuksen arviointi on jotenkin kovin vaikeaa ja 400mm optiikka 2x jatkeella ei täydellä aukolla anna syväterävyydessä yhtään pelivaraa, syväterävyyttä ei kertakaikkiaan tunnu olevan ollenkaan ja pienikin virhe pilaa kuvan. Pienemmällä aukolla taas valotusajat karkaavat helposti käsistä, kuvauskohteeni kun harvoin pysyvät paikallaan montaakaan hetkeä ja tuloksena on epäterävä kuva kohteen liikkeestä johtuen. Aamun teeriä kuvatessani päätin kokeilla miten tuo tarkennus onnistuisi takanäytön kautta. Isommasta kuvasta oli yllättävän paljon helpompaa löytää tarkennus kuin etsimen kautta. Ei se täysin ongelmatonta ole, mutta helpompaa. Taidan käyttää samaa systeemiä jatkossakin aina välillä.

Teeriä piilosta

Edellisessä postauksessa oli juttua siitä, kuinka vein piilon paikalleen suolle odottelemaan kuvauskohteita. Nyt on tullut vietettyä joitakin aamuja piilossa, lähinnä teeriä kytistellen. Muutama kuva taisi onnistuakin:

Piiloilua

Edelliseen postaukseeni liittyen, tässä pari kuvaa siitä kun piiloni siirtyi paikalleen.
Nyt sitten pitää vain odotella kuvauskohteiden saapumista.

Kevättä

Maaliskuun loppu lähestyy ja aivan kohta siirrymme kesäaikaankin. Vaikka maassa on lunta ilmatieteenlaitoksen virallisen mittauksen mukaan 76 cm, voi sopivilla rinnepaikoilla jo nähdä hieman paljasta maatakin. Päivälämpötilat ovat viimepäivinä olleet reilusti plussan puolella joten paljaiden länttien määrä lumen keskellä tulee lisääntymään lähiaikoina roimasti. Tyynellä säällä lumen sulamisen voi miltei kuulla, ellei lintujen laulu sitä peitä. On siis pakko olla kevät.

Edellä lueteltujen lisäksi yksi selkeä kevään merkki on se, että olen laittanut talven yli verstaalla lojuneen kuvauspiiloni viimeinkin kuntoon ja olen viemässä sitä takaisin maastoon pikapuolin. Päivien lämmetessä ja pidentyessä luonnosta löytyy aina vain enemmän kuvattavaa, tai ainakin sitä tuntuu olevan enemmän ja juuri nyt haluan saada piiloni "pelipaikoille" juuri alkamassa olevaa tai ehkä jo alkanuttakin teeren soidinta varten. Kevään edetessä piiloni vaihtaa taas paikkaa kun siirryn kyttäämään jotakin muuta teerien lopeteltua oman shownsa.

Valokuvauksen ja erityisesti luontokuvauksen myötä olen löytänyt itsestäni uusia piirteitä. Vielä joitakin vuosia sitten en ollut ollenkaan kiinnostunut esimerkiksi ompelemisesta, mutta kuvauspiiloani rakennellessani ja korjaillesani olen kummasti tutustunut niin käsin- kuin koneella ompelemisen saloihin. Erilaiset puu-, metalli- ja muovi- rakentelut ovat myöskin tulleet tutuiksi miettiessäni ratkaisuja esimerkiksi varusteiden kuljettamiseen liittyen. Hyvin paljon varusteita on mahdollista hankkia valmiina, mutta erilaisten juttujen suunnittelu ja rakentelu on ollut toisinaan erittäin hauskaa puuhaa.

Mikäli joku nyt sattuisi tuntemaan kipinän syttyvän ja piilojen rakentelun / piiloista kuvaamisen kiinnostavan niin ottakaa yhteyttä, jaan mielelläni kokemuksia asian tiimoilta ja otan myös hyvin mielelläni vinkkejä ja ideoita vastaan.

Varoituksen sana vielä tähän loppuun: muistattehan että vähänkään pitempään paikallaan olevan piilon pystyttämiseen tarvitsee aina olla maanomistajan lupa ja romppeet tulee myös kuskata pois maastosta kun toiminta loppuu.

Talven harmautta

Tammikuun puoliväli on ylitetty ja kelit alkavat näyttää juuri sellaisilta, kuin talvella pitääkin. Lämpötila lähentelee -14 astetta ja luntakin on maassa - jopa puissakin. Tammikuun alun kovat pakkaset ovat toistaiseksi ohitettu, mutta ennustusten mukaan kovimmat ovat vielä edessäpäin. Mukavan viileältä tuntuu tämä ilmaston lämpeneminen. :-)

Metsä nukkuu, ainoat äänet ovat lumen narskuminen kuvaajan kenkien alla.

Yökuvia syystalven 2009 ajalta

Laittelin pitkästä aikaa uutta yökuvasarjaa nettiin joten herätellään samalla tätä blogia syystalven uniltaan; ei liian rajulla tavalla vaan näin alkuun sopivasti unisilla ja öisillä tunnelmilla ;)

Tarkoituksenani olisi seuraavana haasteena ottaa Jorma Luhdan "Tähtiyöt" -kirjan inspiroimana öisiä tähtitaivas-kuvia metsien lumivaippojen keskeltä, lähtemällä kuvausreissulle hieman kauemmaksi kaupunkien valoista. Kertoilen reissukuulumisia kun vaan saan tuon retkentapaisen järjestettyä. Mukaan tarvitaan kaakaon lisäksi ehdottomasti nuotiotarvikkeet ja aitoa wilhelmin makkaraa ;)

TuraOffi 2009

Kiipeilyä, uintia, tunkkaamista, vinssaamista ja remppaamista. Tässä pääpiirteittäin viikonloppuna järjestetyn TuraOffi 2009:n tapahtumat. Syyskelit olivat ehkä parhaimmat mahdolliset kyseisen kilpailun tapahtuman kannalta, joten aurinkoa ja lämpöä riitti, vaikka yöllä muutama pisara tulikin myös tuulilasiin.

Luonnollisesti kilpailun luonteen mukaisesti reitit muodostuivat helpohkoista kulkureiteistä, loivista ylämäistä ja tilavista rastipaikoista, joten menoa kyllä riitti. Yleisöä oli kerääntynyt sankoin joukoin paikoille ja ehkäpä hieman myös olivat tiellä kilpailijoita ajatellen... Vaikka reitit olivatkin paikoin hieman haasteellisia ja kastumisilta ei vältytty, ärräpäät jäivät kuitenkin aika vähäisiksi ja asenne oli tiimeillä kohdallaan. :-)

Muutamia kuvia tapahtumasta:




Lisää kuvia löytyy osoitteesta: http://jounijalonen.kuvat.fi/kuvat/Happenings/TuraOffi+2009/